Vastaanotto ja huonevaraukset: 044 430 1100

Ravintola: 044 430 1108

sales@anttolanhovi.fi

Fin Eng

Anttolanhovista elämyksiä moneen makuun

Valitse sopiva majoitus, ruokailu tai elämys Anttolanhovin monipuolisista vaihtoehdoista. Tässä muutamia esimerkkejä monista vaihtoehdoistamme. Lisää vaihtoehtoja saat soittamalla myyntipalveluumme, puhelin 044 4301 112.


Anttolanhovin kartanon aukioloajat

Anttolanhovin kartanon aukioloajat

Anttolanhovin vanhan kartanon aukioloajat:

Avoinna heinäkuussa joka lauantai klo 12-17.

Paikan päällä tarinoita Anttolanhovin vanhan kartanon historiasta sekä live-musiikkia. Kesäkahvilassa on myynnissä virvokkeita, kahvia, makeita leivonnaisia ja pikkusuolaisia.

Anttolan Hovin kartanon historia

Anttolan Hovin perustaminen vuonna 1609 liittyy Nuijasodan jälkeisiin tilanteisiin Savossa. Kuningas Kaarle perusti uusia kartanoita, joita hallitsivat ulkomailta tulleet aateliset. Anttolan Hovin herroja olivat venäläiset Baranoffit ja Virosta tulleet Yxkullit. 1700 -luvulla kartanon isännyys vaihtui isännältä toiselle ja pikkuhiljaa tila kasvoi kasvamistaan. Torpparikauden loppuessa Anttolan Hovilla oli yhteensä 24 torpparia ja 2020 ha maata. Hovi heräsi lopullisesti eloon ja kasvoi suuriin mittoihinsa 1890-luvulla, kun Jalkasen veljekset isännöivät tilaa ja rakensivat sekä höyrysahan että höyrymyllyn. Hovi oli alueen suurin työllistäjä

Ruhtinaspari Anttolaan

Ruhtinaspari Demidoff (tai Demidov) saapui Anttolan Hoviin vuonna 1917. Vallankumouksen aikoihin heidän oli pitänyt jättää tehtaansa, tuhansien hehtaareiden tiluksensa ja suurin osa mahtavasta omaisuudestaan Ukrainaan, mutta silti heidän tulonsa Anttolaan kymmenillä lotjilla puhutteli ihmisiä vielä pitkään heidän lähtönsä jälkeen. Everstiruhtinas Aleksander Nikolaevitsch Lopuchin-Demidoff (s. 24.3.1870) ja vaimonsa Natalia Dmitrjevna Demidoff (s. 3.5.1886) olivat tuttu näky metsästysretkillä tai matkustamassa upeilla kieseillään.

Heidän Hoviin tulonsa aikaan Suomessa vallitsi kiristynyt yhteiskunnallinen tilanne ja niinpä ruhtinaskin osallistui vapaussotaan. Hänen kerrotaan olleen Marsalkka Mannerheimin hyvä ystävä ja antelias lainaamaan tälle hevosiaan sodan aikana.

Ruhtinaspari lähti Anttolasta kolmen vuoden asumisen jälkeen. On kerrottu, että tällä rikkauksiin ja helppoon elämään tottuneella pariskunnalla oli vaikeuksia rahanhallinnassa ja kenties kielitaidottomuus ja hyvätahtoisuus houkuttelivat myös paljon huijareita kartanon maille. Anttolasta lähdettyä ruhtinasperhe asui Talissa, Hämäläisten Hovin renkituvassa. Viimeiset vuotensa ruhtinas elätti perheensä tavallisena työmiehenä. Hän kuoli vuonna 1937. Ruhtinatar eli yksin vuoteen 1957. Viimeiset evakkovuotensa hän eli hyvin vaatimattomissa oloissa Mikkelin Otavassa.

On huhuttu, että Demidoffit hankkivat kartanon itselleen tsaari Nikolain väliaikaiseksi piilopaikaksi. Mitään dokumentteja suunnitelmasta ei ole, mutta legenda elää yhä.

Demidoffien jälkeen kartano oli jälleen useilla omistajilla lyhyitä aikoja kerrallaan. Anttolan kunta osti kartanon vuonna 1920. Sen jälkeen kartano toimi mm. vanhainkotina ja kansakouluna. Vuonna 1922 torppareille annettiin vapaus lunastaa maat itselleen ja viime sotien jälkeen siirtolaiset asuttivat suurta osaa kartanon tiluksista. Silloinen Keuhkovammaliitto (Hengitysliitto) osti 106 hehtaaria kartanon maita vuonna 1972, josta nykyinen Anttolanhovi on nopeasti kehittynyt. Keuhkovammaliiton Anttolanhovissa toimintansa lopettamisen jälkeen kartano on siirtynyt Mikkelin kaupungin omistukseen. Nyt iloksemme julkistamme, että kartanoon pääsee taas vierailemaan kesällä 2021.